Koulutukset, Luonnonlääketiede

Lisää aiheesta Luonnonlääketiede

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee luonnonlääketieteen eli perinteisen lääketieteen kokonaisuudeksi, joka sisältää eri kulttuureissa esiintyviin teorioihin, uskomuksiin ja kokemuksiin perustuvia tietoja, taitoja ja käytäntöjä terveyden ylläpitämiseksi sekä fyysisten ja psyykkisten sairauksien ehkäisemiseksi, diagnosoimiseksi, parantamiseksi tai hoitamiseksi. Luontaisterapia-alan koulutusta ja luontaisterapeuttien asemaa pyrkii valvomaan Luonnonlääketieteen Keskusliitto.

Aromaterapia

Kasveista erotettuja eteerisiä öljyjä käytetään terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi mm. hieronnassa, kylvyissä ja hengityksen välityksellä. Aromaterapia on tehokas hoitomuoto stressistä johtuvien ongelmien hoidossa ja monissa kroonisissa tiloissa. Aromaterapialla mm. poistetaan turvotusta ja lihasjännityksiä, lievitetään kipuja, uudistetaan solukkoa ja hoidetaan psyykkisiä jännityksiä, tasapainotetaan elintoimintoja ja elvytetään aineenvaihduntaa.

Hivenravintoterapia

Hivenravintoterapia perustuu ravintofysiologiaan ja funktionaalisen, toiminnallisen, lääketieteen yksilölliseen elimistön toiminnan tarkasteluun. Biologian, biokemian ja biolääketieteen avulla tehtyjä havaintoja sovelletaan yksilöllisesti elimistön toimintaan solutasolla, erityisesti entsyymien aktivointiin ja soluaineenvaihdunnan korjausilmiöihin. Tavoitteena on vahvistaa elimistön antioksidanttisuojausta sisäsyntyistä ja ulkopuolista vapaaradikaalikuormitusta vastaan ruokavalion ja luonnonmukaisten ravintolisien avulla.

Homeopatia

Homeopaattisen hoitomenetelmän kolme pääperiaatetta ovat lääkeainekokeilut terveille koehenkilöille, yksilöllinen sairaudenkuva eli sairaan ihmisen oireiden kokonaisuus ja similia eli samankaltaisuussääntö, joka tarkoittaa lääkeainekokeilun tulosten ja sairaan oireiden vertaamista toisiinsa. Aine, joka aiheuttaa terveelle ihmiselle oireen voi sairaalta parantaa samankaltaisen oireen. Homeopatialla ei hoideta pelkästään yksittäisoiretta, vaan oireiden ja voinnin muutosten luomaa kokonaiskuvaa sairaudesta.

Kiinalainen lääketiede

Kiinalainen lääketiede on hoitojärjestelmä, johon kuuluu erilaisia hoitomuotoja, joista tunnetuimmat ovat akupunktuuri, yrttilääkintä ja tuina. Suomessa eniten käytetty kiinalaisen lääketieteen hoitomuoto on akupunktuuri.

Akupunktiota voidaan käyttää fyysisiin ja psyykkisiin vaivoihin, lähes kaikentyyppisiin sairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Hoidossa pyritään hoitamaan ongelman syytä, eikä pelkkää oiretta. Ohuet steriilit kertakäyttöiset akupunktioneulat pistetään tarkoin määriteltyihin akupisteisiin, joiden ajatellaan sijaitsevan energiakanavien eli meridiaanien varrella. Pisteitä voidaan myös painella tai lämmittää.

Taideterapia

Taideterapiassa hyödynnetään monenlaisia taiteellisia ilmaisumuotoja. Yleisimmin terapiassa käytetään hyväksi muotopiirustusta, savityötä ja maalausta märkää märälle tekniikalla, mutta terapiassa voidaan käyttää hyväksi myös esimerkiksi musiikkia ja luovaa tanssia.

Vyöhyketerapia

Vyöhyketerapia ja vyöhykehoidot tarkoittavat jalkaterän ja koko kehon vyöhyke- ja manipulaatiohoitoja, joissa käsitellään vaiva-alueen ulkopuolella olevia heijastealueita. Vyöhyketerapia jakautuu klassiseen jalkaterävyöhyketerapiaan, CED eli Charles Ersdalin menetelmään, koko kehon vyöhyketerapiaan eli reflexologiaan, moderniin vyöhyketerapiaan ja psykologiseen vyöhyketerapiaan. Auricula- eli korvavyöhyketerapiassa käsitellään korvassa olevia heijastepisteitä. Metamorfisessa tekniikassa käsitellään pehmeästi selän heijastealueita jaloissa, kädessä ja päässä.